stor, större, störst

du vet inte var jag varit, du vet inte vem jag är.
vet du alls vem du varit? vet du ens vem du är?
älskling, det är livet


kent on parasta sieluterapiaa, vois vaan kuunnella loputtomiin. meinasin alottaa et torstai onkin hyvä päivä tuhlata turhaan lagaukseen koska tää päivä on muutenki vähän tällanen mut sit tajusin että eihän tässä paljoa ole muutenkaan mitään tullut tehtyä, päivästä riippumatta.

mut ei siinä mitään, jotenki tuntuu että tämä yksinolo tekee ihan hyvää mielelle varsinkin kun siitä on oikeasti ikuisuuksia kun oon viimeksi viettänyt aikaa ihan vaan itseni kanssa ja kuunnellut tunteja musiikkia ja miettinyt elämää.

rauhoittava ajatus ettei tarvitse miettiä että miksi sanoo jotain tai miksi tekee jotain. mietin tässä yksi päivä että syy miksi mä olen kyllästynyt olemaan ihmisten keskellä johtuu siitä että tunnen koko ajan että mun pitäisi selittää tekemisiäni. ja haluaisinkin, selittää, en selitellä.

ehkä mäkään en vaan ole luotettava.

hard time for some resolution

 loppuis tää loputtomalta tuntuva talvi jo.

vaikka oikeastaan kylmyys on sen ainoa huono puoli. on nautinnollista kun on joku ulkoinen (teko)syy sille että voi vaan lukittautua neljän seinän sisälle päiviksi potematta siitä sen suuremmin huonoa omatuntoa.

kesällä tuntuu aina siltä että olisi pakko olla jossain vaikka väkisin. lähteä puistoon esittämään lukevansa kirjaa, esittämään ettei mua häiritse istua yksin keskellä keskustaa kahvi kädessä ja tyhmän näköisenä, esittämään puhuvansa puhelimessa jollekin ja sopivansa tapaamista kun on kävellyt saman paikan ja samojen ihmisten ohi jo kymmenen kertaa kun kadut loppuu aina tässä kaupungissa kesken.

yksinäisyys ei koskaan häiritse mua ulkomailla, siellä tuntuu aina olevan joku selittämätön hyvä syy sille miksi on yksin katselemassa ihmisiä tai yksin lukemassa lehteä kahvilassa. "muuten vaan" ja "ilman mitään erityistä syytä" on täysin päteviä syitä.